Valmius kodeissa - 72 tuntia on suositus

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Yksityiskotien valmius on suuressa roolissa yhteiskunnan ja ennen kaikkea yksilön kannalta. Siksi jokaisen tulisi valmistautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Kotona tulisi varautua pärjäämään omatoimisesti vähintään kolmen vuorokauden ajan (72 tuntia) häiriötilanteessa.

Lataa esite 72 tuntia (pdf, 1 mt).

Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Voit myös ladata 112 Suomi -sovelluksen puhelimeesi.
 

Miksi varautuminen on tärkeää sekä kunnalle että jokaiselle asukkaalle?

Erilaiset häiriötilanteet voivat vaikuttaa arkeemme monin eri tavoin. Kuinka toimit, jos hanasta ei tule vettä, jos ruoanlaitto on vaikeaa laajan sähkökatkon vuoksi, jos lämmitys ei toimi tai jos maksukortteja ei voida käyttää?

Varautumisen avulla yhteiskunta ja kaikki asukkaat voivat parantaa sekä kykyään selviytyä häiriötilanteista että toipumiskykyään. Tilanteiden ennakoiminen helpottaa toimintaa häiriötilanteissa ja nopeuttaa toipumista niistä. Varautuminen voi jopa pelastaa ihmishenkiä.

72 tunnin suosituksen mukaan kaikkien kotitalouksien tulisi olla valmiita selviytymään vähintään kolme vuorokautta mahdollisessa häiriötilanteessa (www.72tuntia.fi). Olisi hyvä aina pitää kotona vähintään kolmen päivän ruoan, veden ja lääkkeiden varasto. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet ja tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten toimia viileässä kodissa.

Turvallinen koti-, ja työympäristö on tärkeä meille kaikille. Varmista, että ympäristösi on turvallinen. Palovaroittimet, ensisammutusvälineet, vapaat poistumistiet ja oikeat toimintatavat auttavat onnettomuustilanteissa. Turvallisessa ympäristössä ennaltaehkäiset myös onnettomuuksia, huolehdit muiden ihmisten ja rakennusten turvallisuudesta sekä varmistat turvavarusteiden toimivuuden. Valmistaudut myös häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, tulviin ja pitkiin sähkökatkoihin.

Sähkökatkot

Luonnonilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja myräkät voivat aiheuttaa sähkökatkoja. Tekniset viat ja sähköpula voivat myös aiheuttaa katkoja. Vaurioiden korjaaminen luonnonilmiöiden aiheuttamissa vaurioissa voi viedä aikaa, ja sähkökatkot voivat olla pitkäkestoisia.

Sähkökatkon aikana on hyvä sammuttaa valot ja sähkölaitteet. Tärkeintä on sulkea liesi, silitysrauta, kahvinkeitin ja pesukone. Ne voivat aiheuttaa tulipalovaaran, kun sähkö palaa.

• Kylmätuotteet voi säilyttää ulkona kylmänä vuodenaikana asianmukaisesti pakattuna. Vältä pakastimen avaamista estääksesi elintarvikkeiden sulamisen. Suojaa alusta sulamisvedeltä.
• Lämmin ruoka voidaan valmistaa ulkona retkikeittimellä tai grillissä. Ole varovainen tulen kanssa ja varmista, että sinulla on sammutusvälineet lähellä.
• Vesi: Älä huuhtele vettä viemäriin, vaikka vettä tulisi hanasta. Jos mahdollista, vältä wc:n käyttöä. Jos sähkökatko kestää pidempään, voit hoitaa tarpeesi muovipussiin, jonka laitat wc-kulhon päälle istuimen alle.
• Pysy lämpimänä: Varaa riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja kaikille. Jos kodissasi on takka, se on erinomainen lämmönlähde. Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi suljettuna. Lämpö laskee nopeasti, jos ulko-ovi avataan usein. Yritä pitää yksi huone lämpimänä kotona. Sulje ovet uloimpiin huoneisiin ja nurkkahuoneisiin ja estä veto matolla tai pyyhkeellä. Jos sinun on nukuttava kylmässä kodissa, nuku perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla.
  
  

Kotivara

Urbaanissa ympäristössä kotivaran merkitys unohtuu helposti, kun kaupat ovat lähellä ja noutoruokaa saa. Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. Kotivarassa on juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia.

Käytä ruokaa, jonka säilyvyysaika on pitkä, joka valmistuu nopeasti, jonka kypsentämiseen tarvitaan vain vähän vettä tai joka voidaan syödä kypsentämättä. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta.

Esimerkkejä tuotteista ovat mysli, muroja, pähkinät, kala- ja lihakonservit, pullovesi, mehukeitot, tuoreet ja kuivatut hedelmät, vihannekset, leipä, näkkileipä, riisikakut, välipalakeksejä, mehu ja huoneenlämpötilassa säilyvä maito.

Pidä varausteholähteet (ns. powerbankit) ladattuina. Muista myös hankkia paristoja esimerkiksi paristokäyttöiseen radioon.

Varajärjestelyihin voi myös kuulua esimerkiksi polttopuita, jos kodissasi on oma takka. 

Pidä aina käteistä kotona, jos maksukortit eivät toimi.

Vesi

Katkos vesijakelussa voi johtua esimerkiksi sähkökatkoksesta tai veden saastumisesta. Vaikka pitkäkestoisissa katkoissa yleensä järjestetään varavesijakelu, kotitalouksien olisi hyvä varata edes muutama litra pullovettä kaupasta. Kotona tulisi myös olla astioita, joissa voi noutaa ja säilyttää vettä. Varustaudu kannellisilla astioilla tai kannellisilla kanistereilla, joista voit hakea vettä esimerkiksi vesipisteeltä.

Yksi henkilö tarvitsee noin 2 litraa puhdasta juomavettä päivässä. Lisäksi tarvitaan vettä ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvesitarve on 1–2 ämpäriä henkilöä ja päivää kohti.

KRS-Veden verkkosivut
 

Yleinen vaaramerkki ja vaaratiedotteet

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat ihmisiä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen lähimpiin sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa ovat ensimmäiset ja yleensä riittävät suojautumiskeinot. Sisätiloja ovat koti, koulu, työpaikka tai muu rakennus.

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Se kuuluu väestöhälyttimistä ja varoittaa ulkona olevaa väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta. Väestöhälyttimiä testataan yleensä joka kuun ensimmäinen arkimaanantai klo 12.

Vaaratiedote annetaan muun muassa radiossa, televisiossa ja 112 Suomi -sovelluksella. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus. Kaikki vaara- ja muut viranomaistiedotteet välitetään siihen. Muista sallia sovellukselle sijaintisi käyttö, jotta saat tiedotteet.

Lue lisää siitä, miten toimia tarvittaessa suojautuessasi sisätiloihin (72tuntia.fi).

Henkinen kriisinkestävyys

Itseensä tutustuminen ja uusien taitojen harjoittelu ovat keskeisiä tekijöitä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Pyrkimällä ymmärtämään itseäsi, rakentamalla terveellisiä rutiineja, hankkimalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä ylläpitämällä yhteisöllisyyttä voit lisätä kykyäsi selviytyä ja sopeutua vaikeissa tilanteissa.

• Huolehdi itsestäsi ja ylläpidä hyviä rutiineja unen, ravinnon ja liikunnan suhteen.
• Hanki kotivara. Tietäessäsi, että sinulla on käytettävissäsi hyödyllisiä tarvikkeita, voit luottaa kykyysi selviytyä.
• Tieto ja taidot: Psykologinen valmiutesi vahvistuu, kun sinulla on pääsy tietoon ja hyväksyt sen, että vaikeat tilanteet voivat tapahtua. Erilaiset organisaatiot tarjoavat laajan valikoiman kursseja, jotka auttavat sinua parantamaan tietämystäsi.
• Pohdi omia tapojasi reagoida erilaisissa tilanteissa. Miten toimit paineen alla ja mistä stressaannut? Tuntemalla omat reaktiosi ja stressireaktiosi voit valmistautua paremmin hallitsemaan niitä kriisin aikana.
  
  

Viestintä häiriötilanteissa

Tietoyhteiskunta perustuu sähköön, tietotekniikkaan ja tietoverkkoihin. Sähkökatkos vaikuttaa arkeen nopeasti. Häiriötilanteessa on tärkeää saada oikeaa tietoa, mutta monet tiedotuskanavat toimivat sähköllä. Puhelinverkot on suunniteltu toimimaan sähkökatkoksissa akkukäytöllä enintään muutaman tunnin ajan.

Paristoilla toimivan radion ja varaparistoja voivat olla hyödyllisiä kotona. Pidä puhelin ladattuna ja hanki vara-akku tai täyteen ladattu varavirtalähde (powerbank).

Niin kauan kuin tietoliikenne toimii ja akut ovat ladattuja, voit käyttää Internetiä tiedon hankkimiseen. Luotettavia tiedonlähteitä ovat muun muassa Ylen kanavat, kaupungin tiedotuskanavat ja sähkö- ja vesiyhtiöiden tiedotuskanavat.

Lataa 112 Suomi -sovellus puhelimeesi. Kaikki varoitus- ja viranomaisilmoitukset välittyvät siihen. Muista antaa sovellukselle lupa käyttää sijaintitietojasi ilmoitusten vastaanottamiseksi.

Jos puhelin- ja tietoliikenne ei toimi, viranomaiset antavat ohjeita radiossa.

Lue myös lisää oikeasta tiedosta, lähdekritiikistä ja informaatiovaikutuksesta osoitteessa 72tuntia.fi.

Tietoturva

Tietoturva on nykyään kaikkien arkipäivää. Tietoturvaa on esimerkiksi tietojen salaus, varmuuskopiointi sekä palomuurin, virustorjuntaohjelman ja varmenteiden käyttö.

Tietoa tietoturvasta löydät osoitteesta 72tuntia.fi tai Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta.

Tartuntataudit

Suojaa itseäsi ja muita tarttuvilta taudeilta. Tartuntataudit voivat johtua esimerkiksi viruksista, bakteereista, loisista tai sienistä. Yleisimpiä tarttuvia tauteja ovat erilaiset hengitystieinfektiot, kuten influenssa, koronavirus tai yleinen flunssa, ja erilaiset suolistoinfektiot.

Jokainen voi omalta osaltaan valmistautua tarttuvien tautien varalta:

• för att skydda dig själv och andra mot luftburna sjukdomar - hosta och nys på rätt sätt, vädra regelbundet, använd munskydd.

• huolehdi aina hygieniasta – varmista esimerkiksi, että juomavesi on puhdasta ja elintarvikkeet käyttökelpoisia

• ota tarvittavat rokotukset ajallaan

• pidä kotona varalla käsidesiä ja kasvosuojaimia

• muista myös omat reseptilääkkeesi ja lääkkeet erilaisiin oireisiin

• matkustettaessa: tarkista tartuntatautien tilanne ennen matkaa ja ota tarvittavat rokotukset. Lemmikkejä varten tarvitaan myös passi ja rokotukset maahantuontia tai matkustamista varten.

• pese kädet - kun tulet ulkoa sisään, ennen ruoanlaittoa ja ruokailua, WC-käynnin tai vaipanvaihdon jälkeen, niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen, kun olet koskenut samoja pintoja kuin kipeä henkilö

• Suojaudu hengitysteitse leviäviltä taudeilta - yski ja aivasta oikein, tuuleta säännöllisesti, käytä suojamaskia.