Ruokahävikki

Lähde: Kuluttajaliitto

Ruokahävikkiä eli syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain. Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain.

Keskivertokuluttaja heittää Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset heittävät ruokaa roskikseen vuosittain yhteensä noin 590 miljoonan euron edestä. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa.

Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi.

Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home

Ruokahävikin vähentämisen kannalta onkin oleellista kiinnittää huomiota niihin rutiineihin ja tottumuksiin, joiden vuoksi ruokahävikkiä pääsee syntymään. Ruokahävikin syntymiseen vaikuttavat lisäksi myös kuluttajien kotitalous- ja ruoanlaittotaidot, joita ovat muun muassa aterioiden suunnitteleminen, luova kokkaaminen sekä ruoan oikeanlainen säilytys.

Omia kotitalous- ja ruoanlaittotaitojaan voi kehittää monin eri keinoin, kuten osallistumalla ruokakursseille tai hyödyntämällä internetistä löytyviä vinkkejä ja ohjeita. 

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen: 

• Suunnittele ostoksesi etukäteen ja pyri hyödyntämään hankkimasi elintarvikkeet ruoanlaitossa kokonaisuudessaan ennen seuraavaa kauppareissua.  
• Jäähdytä itsetehty ruoka kylmähauteessa tai kylmävaraajien päällä ennen jääkaappiin laittamista.
• Ole luova ja kokeile rohkeasti! Esimerkiksi tähteeksi jääneestä perunamuusista voi leipoa herkullisia rieskoja ja ylijääneen jogurtin voi käyttää currykastikkeeseen.
• Pelasta jääkaappiin helposti unohtuvat kastikkeiden ja maustetahnojen tähteet pienissä pusseissa tai jääpalamuoteissa pakastimeen. Niistä saa tulevia aterioita varten herkullisia
• kastikepohjia.
• Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos taas ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja yllätä itsesi iloisesti valmisaterialla seuraavalla viikolla.
• Pitsa on takuuvarma keino hyödyntää ylimääräiset elintarvikkeesi. Pitsatäytteiksi käyvät esimerkiksi tähteiksi jääneet kasvikset, liha, kala, juusto, creme fraiche, persikka ja baanaani. Vain taivas on rajana pitsatäytteitä ideoidessa!

Ruoan säilyvyydestä ja sen säilyttämisestä

Tiedätkö, mitä eroa on parasta ennen -merkinnällä ja viimeisellä käyttöpäivällä?
Parasta ennen -merkintä löytyy verrattain hyvin säilyvistä elintarvikkeista, kuten puurohiutaleista, jauhoista ja linsseistä. Se merkitsee tuotteen vähimmäissäilyvyysaikaa, kun tuotetta säilytetään oikein. Sen ylittyminen ei tarkoita sitä, että tuote pitäisi välttämättä heti heittää pois. Harkitse tuotteen käyttökelpoisuutta aisteillasi: jos tuote yhä näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta, voi sitä hyvin käyttää.

Viimeinen käyttöpäivä on merkittävä helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, kuten tuoreeseen lihaan ja kalaan, mätiin ja äyriäisiin. Nimensä mukaisesti viimeinen käyttöpäivä on päivä, jolloin elintarvike on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi. Toisin kuin parasta ennen -päiväys, viimeinen käyttöpäivä liittyy elintarvikkeen turvallisuuteen.

Oikeanlainen säilytys auttaa ruokaa säilymään syömäkelpoisena pidempään
Älä laita ruokaa sen valmistusastiassa jääkaappiin heti ruoan valmistamisen jälkeen. Siirrä ruoka sen sijaan erilliseen, kannelliseen astiaan ja jäähdytä se tiskialtaassa, parvekkeella tai kylmävaraajia hyödyntäen. Jäähtynyt ruoka kannattaa laittaa suoraan jääkaappiin, sillä ruoka ei pidä pitkään huoneenlämmössä seisomisesta!

Jääkaapin lämpötilan tulisi olla +2–+6 celsiusastetta.Jääkaapin kylmin paikka on tavallisimmin kaapin alaosassa ja lämpimin ylähyllyllä ja ovessa.

Kertaalleen kypsennetyt ruoat ja kotiruoka kannattaa säilyttää ilmatiiviissä säilytysastiassa ylimmällä hyllyllä, jotta niistä ei pääse siirtymään hajua ja makua muihin tuotteisiin.
Säilytä liha, kala ja kana jääkaapin kylmimmässä osassa. Kasvikset ja vihannekset kannattaa säilyttää erillään vihanneslaatikoissa, jotka ovat yleensä jääkaapin alaosassa.
Pane myös pakastin hommiin! Pakkaseen voi pelastaa monenlaisia ruokia, kuten leipiä, yrttejä, keittoja ja kasviksia. Pakastin antaa raaka-aineiden ja tähteiden säilyvyydelle lisää aikaa, mutta ei pysäytä kelloja täysin. Siksi myös pakastetut elintarvikkeet kannattaa muistaa syödä ajoissa pois.

Ruokahävikki kaupoissa

Kaupoissa syntyy vuosittain noin 57 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia. Suurin osa kauppojen hävikistä tulee päiväysvanhoista tuotteista. Suurinta hävikki on hedelmissä ja vihanneksissa sekä leipä- ja leipomotuotteissa.

Kuinka kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan hävikkiä?
Kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla hedelmiä, vihanneksia tai maitotuotteita päiväyksellä, joka on omaan käyttöön riittävä. Jos keität riisipuuroa tänään, riittää maidolle lyhyempikin päiväys! Ostoskoriin voi myös poimia alelaputettuja tuotteita aamu- tai ilta-alesta, tai hyödyntää kauppojen valmiiksi kokoamia hävikkiruokalaatikoita.

Fiksuruoka ja Matsmart ovat hävikkiruoan verkkokauppoja, joiden valikoima koostuu valmistajien, maahantuojien ja tukkuketjujen poisto- ja jäännöseristä, jotka olisivat muuten vaarassa joutua hävikkiin.

Ruokahävikin ympäristövaikutukset

Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Ruoantuotannossa tarvitaan paljon erilaisia resursseja, kuten ravinteita, maa-alaa, energiaa ja ehtyviä vesivaroja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, koko tuotantoketjussa aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan ja resurssit turhaan kulutettuja.

Ruokavaliolla on merkitystä myös, kun tarkastellaan ruokahävikin ilmastovaikutuksia. Kotitalouksien ruokahävikistä vain noin 10% on tyypillisesti lihaa ja lihatuotteita, mutta lihatuotteiden hävikillä on silti suurin ilmastovaikutus, reilu kolmannes tai lähes puolet kuluttajan koko hävikin ilmastovaikutuksesta. (Luonnonvarakeskus 2022). On tärkeä vähentää kaikkea ruokahävikkiä, mutta keskeistä on välttää erityisesti sellaisten elintarvikkeiden poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja maitotuotteet.

Kuvalähde: WWF